Kainuun kestävän kasvun malli

Julkaistu Koti-Kajaanissa 27.11.2013

Ystäväni Pekka Himasen kirjoittama Kestävän kasvun malli –raportti on saanut osakseen melkoisen ryöpytyksen, mutta siitä huolimatta se saa olla tämän kirjoituksen inspiraationa. Mitä tarkoittaisi Kainuun kestävän kasvun malli?

Kasvun lähteiden oivaltamiseksi on ensin ymmärrettävä, mistä yhteiskunnan ylläpitämiseen tuleva raha tulee. ”Valtiolta ja veronmaksajilta”, on yleisin vastaus, jonka olen saanut tätä kysyessäni. Oikea vastaus on: yritysten tileiltä. Valtaosa rahasta, jota Kainuun kuntien talouden pyörittämiseen tarvitaan, kiertää yritysten tilien kautta. Yritykset keräävät ja tilittävät verottajalle niin arvonlisäverot, ennakonpidätykset kuin tuloksesta perittävät verot. Ja sieltä ne valtionavustuksetkin kertyvät. Mitä paremmin kauppa käy yrityksissä, sitä paremmin myös kunnalliset palvelut pyörivät. Kestävän kasvun edellytys on siten kainuulaisten yritysten kasvava kassavirta.

Kasvavan kassavirran varmistamiseksi tarvitsemme lisää riskinottohaluisia yrittäjiä, jotka tuottavat palveluita ja tuotteita Kainuun (ja mielellään Suomen) rajojen ulkopuolelle. Alueen tulee olla houkutteleva, jotta yritykset saisivat turisteista asiakasvirtaa ja jotta oman alansa osaajat löytäisivät tiensä kainuulaisiin yrityksiin. Kuntien ensisijaisena tehtävänä tulisikin olla kaupankäynnin edellytysten parantaminen. Siksi on aika outoa, että Kajaanissakin ainoa yritysten toimintaan suoraan vaikuttava investointi eli Kauppakadun uudistaminen ollaan siirtämässä jälleen vuosilla eteenpäin. Vaikka yksi kadunpätkä ei tulevaisuutta varmasti ratkaise, on se merkki paikkakunnan uskosta yrittämiseen.

Himanen viittaa omassa raportissaan kateuden kulttuuriin ja on tulkinnassaan oikeassa. Kyräilevän ja sukanvarsisäästämistä arvostavan kulttuurin sijaan meidän tulisi olla ylpeitä jokaisesta Kainuussa riskejä ottamalla rikastuneesta. Uskallankin väittää, että paljon parjatut verotilastot ovat Kainuun kestävän kasvun merkittävin indikaattori. Mitä enemmän listalla on omalla riskillään omaisuutensa ja palkkansa ansainneita yrittäjiä, sitä valoisammalta tulevaisuus näyttää. Jokainen verotilastoissa näkyvä yrittäjä on ennen omaa palkkaansa ja osinkojaan jo jakanut asiakkailtaan keräämiään tuloja moninkertaisesti ympärilleen. Nyt Kainuun verotilastoissa on suhteessa liian paljon palkkajohtajia yrittäjien sijaan.

Kestävän kasvun käynnistämiseksi meillä Kainuussa tulisi olla Suomen matalin kynnys yrittää. Isojen työllistäjien sarjassa Talvivaara alkaa olla viimeisiä oljenkorsia Kainuussa ja tarvitsemme tilalle enemmän riskinottohaluisia pk-yrittäjiä. Heidän kasvunnälkäänsä tulee ruokkia ja kannustaa kaikilla tavoilla. Meiltä kainuulaisilta se edellyttää kannustusta ja ylpeyttä omista menestyjäyrittäjistä samaan tapaan kuin urheilijoistamme. Jokaista Kainuuseen himaan saatua 700.000 euron arvoista kauppaa tulisi juhlistaa vähintään kakkukahveilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s