Julkaistu Koti-Kajaanissa 7.4.2021
Tein aikamatkan lukemalla vanhoja lehtiä ja huomasin, että samat keskusteluaiheet toistuvat edelleen.
Höyrylaiva Kouta täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja kevään aikana olen uppoutunut laivan historiikin kirjoittamiseen. Selatessani vanhoja Kainuun Sanomia kirjaston arkistossa, kului aikani kuitenkin suurimmaksi osaksi muita uutisia lukiessa. Neljänkymmenen vuoden takaisia uutisia lukiessa alkoi tuntua, että samat aiheet toistuvat otsikoissa vuodesta toiseen.
Kainuun imago, osaavan työvoiman tarve, yritysten sukupolvenvaihdokset ja sillan rakentaminen Kajaaninjoen yli olivat lehtijuttujen aiheita 1980-luvun alussa. Kamarimusiikki oli Kainuun matkailun vetonaula ja Sotkamo pärjäsi parhaiten elinkeinopolitiikassa sekä pesäpallossa. Ja aivan kuin nykyisinkin, otsikoissa olivat liian suuret sähkölaskut. Eli jos saisit tänään eteesi lehden muutaman vuosikymmenen takaa, et välttämättä huomaisi eroa sisällöissä.
Samalla voidaan kumota väite, että ennen asiat olisivat olleet paremmin. Pikemminkin ennen asiat olivat vähintään samalla tavalla kuin nyt. Ja kaiken lisäksi monet asiat ovat edenneet suunnitelmista ihan toteutukseen asti. Neljäkymmentä vuotta sitten keskusteltiin Kajaanissa uuden kirjaston rakentamisesta ja paikkakin sille päätettiin Lönnrotinkadun varren tontille. Uudesta uimahallistakin aloitettiin keskustelu jo 80-luvulla. Nämäkin ovat toteutuneet sittemmin vaikkakaan eivät ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan.
Jos jotain kaipaan tähän aikaan tuolta neljänkymmenen vuoden takaa niin suuria ja hulluilta kuulostavia ideoita. Kaukametsän kongressikeskusta suunnitellessa ideana oli rakentaa valtava akvaario Kajaaninjoen rantaan. Lisäksi kaupungin edustajat olivat vierailullaan Ruotsissa saaneet idean valtavan elektronisen jokihirviön rakentamisesta matkailunähtävyydeksi. Monstrum Caianiense jokihirviöllä olisi ollut kokoa kahdeksan metriä ja painoa kolmisen tuhatta kiloa. Aika ajoin se olisi noussut joesta pinnalle asianmukaisen hirveällä äänellä kaipuutaan julistaen. Kylläpä olisi kauppatorilla vilinää jos tällainen joessa lymyäisi.
Vaikka nuo villit ideat eivät olleet järkeviä toteuttaa, niin syntyy niiden sivussa usein uusia toteuttamiskelpoisia ideoita. Samalla ne kannustavat ajattelemaan rohkeasti ja räväkästi tavanomaiseen tyytymisen sijaan. Siksi on hienoa lukea keskustelua Kajaanin linnan uudelleen rakentamisesta ja avauksia Rehjansaaren kehittämisestä. Todennäköisesti sellaisenaan nuo ideat eivät toteudu, mutta sivutuotteena voikin syntyä jotain muuta hyvää.
Olisipa mielenkiintoista hypätä tästä hetkestä 40 vuotta eteenpäin katsomaan, mitä uutisissa silloin kerrotaan?
Ollis 