Johan on markkinat!

Julkaistu Koti-Kajaanissa 27.11.2014

Aina pikkupoikana oli suuri hetki kun markkinat saapuivat Kajaaniin. Kauppatori oli täynnä mitä erilaisimpia myyntikojuja – ja tietysti rinkeleitä ja askartelutarvikkeiden myyjiä myös. Mutta tärkeintä oli, että torilla oli pöhinää. Sillä markkinoita eivät muodosta eri tuotteiden myyjät vaan ihmiset. Kun automarketit ja verkkokaupat ovat muuttaneet ostamisesta arkisempaa, eivät perinteiset markkinat enää vedä ihmisiä ja siten myöskään eivät tarjoa riittäviä kaupallisia mahdollisuuksia kiertäville kauppiaille.

Saavuin alkuviikosta Saksan Leipzigiin, jonka keskustan alue on tiistaista alkaen yhtä isoa joulutoria. Kadut ja torialueet ovat täynnä hehkuviinikojuja ja muita myyntikojuja. Ja kaupungin päätorin keskellä seisoo suomalainen hirsitalo ja joulukylä pullollaan suomalaisia tuotteita. Täällä joulutorit ovat perinne, joka kerää ihmiset kaupungista ja lähialueilta viettämään aikaa yhdessä ja tekemään jouluostoksia. Joulutorit ovat myös kaupunkien matkailullisia vetonauloja, ja tuovat väriä kaupunkien keskustaan muuten niin pimeään ja kolkkoon vuoden aikaan. Täällä on siis markkinat!

Mitä voisimme ottaa Kainuussa opiksemme keskieurooppalaisesta joulutorikulttuurista? Ensimmäisenä on omien markkinoiden valinta. Verkkokaupan ja ympäri maailmaa toimivien yhteyksien myötä yrittäjillä ja jokaisella villasukankutojallakin on vain kaksi valintaa: kotikylän markkinat tai globaalit markkinat? Kainuulainen Kalevala Spirit Oy on tässä hyvä esimerkki yli 15 vuoden ajan Keski-Euroopassa toteuttamillaan suomalaisilla joulutoreilla. He ovat näyttäneet, että suomalaisille tuotteille on markkinaa ja niille saadaan vielä huomattavasti parempi hinta kuin Suomessa. Omassa asiakasajattelussa ei kannata jäädä jumiin sen kanssa, jos kotikylän asukkaat eivät ole valmiita maksamaan tuotteistasi niistä vaadittua hintaa. Markkinasi voivat olla aivan muualla. Esimerkiksi Saksassa perinteistä käsityötä, käsin neulottuja villasukkia ja vanhoin menetelmin tehtyjä tuotteita arvostetaan aivan eri tavalla kuin Suomessa. Markkinoissa pitää uskaltaa katsoa perinteisten rajojen yli ja sinne, missä on ostavia asiakkaita.

Toinen huomio täältä Saksanmaalta on, että keskieurooppalaisten näkökulmasta Suomi on vain yhtä erämaata ja ainoat kohteet, jotka tunnetaan ovat Helsinki ja Lappi. Jos kaipaamme Kainuuseen ulkomaisia matkailijoita, niin yksittäisiä kohteita markkinoimalla emme saa kuin yksittäisiä matkailijoita liikkeelle. Suomi täällä tunnetaan ja erityisesti tunteita ja kiinnostusta herättävät lumi, metsä ja villieläimet. Näitä elementtejä meidän tulisi myös rohkeammin käyttää markkinoinnissa maailmalla. Suomalaisten joulutoriemme vetonauloja ovat lopulta aika yksinkertaiset asiat: loimulohi, glögi ja suomea puhuva joulupukki. Jo pelkästään kielemme kuulostaa niin erikoiselta, että sitä meidän tulisi käyttää markkinoinnissa ulkomailla enemmän.

Kolmantena ajatuksena mielessäni kytevät parikymmentä vuotta sitten Kajaanin raatihuoneentorilla järjestetyt viinijuhlat ja joulumarkkinat. Eihän nämä meidän kainuulaiset asiakasmäärät ole tietenkään lähelläkään Saksan markkinoita, mutta kyllähän tuo Kajaanin keskusta olisi eri tavalla vetovoimainen matkailullisestikin, jos siihen nousisi pariksi viikoksi pystyy jouluinen markkinapaikka glögitelttoineen. Tällaisen idean toteutuminen vaatii kuitenkin sitä, että saksalaisten tapaan meidän kainuulaisten pitää kömpiä kotisohviltamme ulos ja ostoksille. Sillä markkinat muodostuu asiakkaista. Kun keskustassa vilisee asiakkaita, syntyy myös siihen ympärille tapahtumia. Kannatetaan siis Kainuuta tänä jouluna!

Ollis Leppänen

Kirjoittaja on kainuulainen yrittäjä ja yrittäjien valmentaja Intotalolta. Hän toimii myös Kalevala Spirit Oy:n hallituksen jäsenenä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s