Julkaistu Koti-Kajaanissa 21.10.2009
Me kainuulaiset olemme tarvittaessa suoria niin teoissamme kuin puheissakin, mutta me tunnumme pihtaavan tätä ominaisuuttamme ihan turhaan. Useammin vallalla on hiljaa hyssyttely ja varovainen nöyristely kuin oikeasti asioita eteenpäin vievä suora puhe.
Yritysten menestystarinoiden tutkija, amerikkalainen Jim Collins on uusimmassa kirjassaan tutkinut, miksi viime vuosina ennen niin menestyneet yritykset ovat romahtaneet huipulta? Syvennyttyään näiden yritysten romahdusten syihin, vastaus oli että nämä menestyksestä nauttineet yritykset vaipuivat hyssytellen hautaan. Selvästi nähtävissä olleita merkkejä alamäestä ei uskallettu sanoa ääneen.
Jotta voisit kehittyä, on sinun uskallettava kohdata julmat tosiasiat silmästä silmään. Itsekin huomaan aika ajoin karttelevani palautetta, sillä kriittisen palautteen vastaanottaminen on niin pirun vaikeaa. Mutta joka kerralla kun olen saanut kriittistä tai kehittävää palautetta, on se auttanut minua oivaltamaan omasta tekemisestäni sellaisia asioita, joita en ole ollenkaan osannut itse edes ajatella. Ajan myötä olen oppinut, että palautteen saaminen on arvostuksen osoitus minua kohtaan.
Palautetta ja virheiden tekemistä pitää oppia rakastamaan! Sillä jos et tee yhtään virheitä, tarkoittaa se että et ole tehnyt yhtään mitään. Rapatessa roiskuu ja jos haluat saada jotain aikaiseksi, tarkoittaa se että sinun tulee tehdä sitkeästi monta kokeilua, jotta paras tulos syntyy.
Upea esimerkki oli nähdä Pablo Picasson työskentelyä Yle Teeman dokumentissa, jossa kuvattiin kuinka Picasso työsti taulujaan alusta loppuun. Siinä vaiheessa kun katsojasta taulu vaikutti jo valmiilta, otti Picasso siveltimen uudestaan käteensä ja maalasi koko taulun vielä kertaalleen uusiksi.
Oman tekemisen tarkastelu ulkopuolisen silmin on vaikeaa – erityisesti koska silloin joudumme ulos omalta mukavuusalueeltamme. Kun työ on valmis, iso projekti on saatu päätökseen tai tapaaminen asiakkaan kanssa on ohi – huokaisemme usein vain helpotuksesta. Hyvin meni, eikä virheitä tullut tehtyä. Näin palaute on nopeasti käsitelty ja opit unohdettu.
Curt Lindströmin sanoin: ”Litet bättre” eli aina on hieman parannettavaa. Näiden kehityskohteiden näkeminen vain edellyttää rohkeutta asettua palautteen kohteeksi ja syvempää itsetutkiskelua – miten minä olisin voinut toimia paremmin ja tehdä toisin?
Tiistai 20.10. oli kansainvälinen Dignity –päivä. Norjan kruununprinssi Haakonin, arkkipiispa Desmond Tutun ja filosofi Pekka Himasen aloitteesta syntynyt kansainvälinen Dignity-hanke tekee työtä sen eteen, että erityisesti nuoret kasvaisivat havainnoimaan itseään, toisiaan ja ympäristöään – ja sitä kautta voisivat elää arvokkaampaa elämää ja luoda arvostuksen kokemuksia toisille ihmisille. Tarinoita arvokkaasta elämästä voi käydä katsomassa hankkeen suomalaisilla www-sivuilla www.digni.fi.