Joki täynnä tarinoita

Julkaistu Koti-Kajaanissa 5.6.2019

Kesän alun tunnistaa tutusta tuoksusta. Jollekin se on vastaleikattu nurmikko, toiselle moottoripyörän katku tai kuuman grillimakkaran tuoksu. Minun nenäni tietää kesän alkaneen kun ensimmäiset höyrypilvet leijailevat höyrylaivan koneen läpi hajunystyröihini. Tänä vuonna kesä alkoi minulle viime perjantaina.

Kun ohjasin Kouta-laivan ensimmäistä kertaa tälle kesää Kajaaninjokea pitkin kohti Oulujärveä mieleen palautuivat ne tarinat, joihin tämä kaunis joki on vaikuttanut vuosisatojen aikana. Linnanrauniot kertovat tarinaa ajasta kun joki oli tärkeä kulkuväylä valtakuntien raja-alueella. Tihisenniemen alue kertoo tarinaa Suomen teollistumisesta ja Kajaanin kaupungin kasvusta viime vuosisadalla. Näissä maisemissa on asunut mielenkiintoisia persoonia, joiden tarinat edelleen kiinnostavat matkailijoita.

Kesäisillä höyrylaivaristeilyillä moni matkustaja yllättyy siitä, miten pitkä Kajaaninjoki on. Höyrylaivalla puksutellessa aikaa kuluu tunti Kajaanin keskustasta joen päättävään Paltasalmeen. Monista kohteista joen varrella ehkä eniten risteilyväessä herättää kiinnostusta Hövelön tilan vaiheet ja Kajaaninjoen maisemien merkitys suomalaiselle kirjallisuudelle.

Eino Leinon aika moni osaa vielä yhdistää Kajaaniin, mutta se että Elias Lönnrot kirjoitti Kalevalaa samassa Hövelön torpassa, on monelle ollut uusi tieto. Ja kylläpä useamman suusta olen laivalla kuullut kysymyksen: ”Oliko Eino Leino siis kotoisin Kajaanista?” Ulkomaalaisia turisteja nämä nimet eivät varmastikaan hetkauta, mutta kotimaanmatkailijalle Leino ja Lönnrot ovat vielä tuttuja hahmoja, jotka erityisesti edustavat suomalaisuutta. Kymmeniä kertoja kesän aikana Hövelönlahden ohi risteillessä vain vahvistuu se ajatus, että Leinoa ja Lönnrotia pitäisi tuoda vielä enemmän esille erilaisissa tuotteissa, palveluissa ja sitä kautta myös Kajaanin markkinoinnissa.

Kolmas merkkihenkilö, jonka tarina kytkeytyy Kajaaninjoen maisemiin, on Daniel Cajanus. Tämän kesän ehdoton kohokohta onkin Cajanuksen elämäntarinan kertovan oopperan rantautuminen Paltaniemelle. Vaikka tämä kaksi ja puolimetrinen jätti on virallisesti nimetty paltamolaiseksi sen ajan seurakunnan rajojen mukaisesti, oli hän syntyisin Koutaniemeltä Kajaaninjoen rannalta. Pitkä Taneli -pubi on pitänyt tähän asti huolta siitä, että Cajanuksen tarina yhdistyy mielessä Kajaaniin, mutta nyt oopperan myötä on mahdollisuus hyödyntää tätä tarinaa vielä laajemmin. Ja kuka voisi olla seuraava merkkihenkilö, jonka tarinan voisi kertoa oopperan muodossa?

Kajaaninjoen maisemat kertovat monia tarinoita ja näitä tarinoita on ilo kertoa kesäisin risteilyvieraille. Yksi ihmetystä aiheuttava asia Kajaaninjoen maisemia katsellessa on kuitenkin se, miten vähän joen rannassa on rakennuksia? Tilaa uusille tonteille ja rakennuksille olisi monessa kohtaa pitkän joen varrella. Näissä maisemissa olisi tilaa uusien Leinojen tai Cajanuksien kasvulle ja tulevaisuuden Lönnroteille merkkiteosten kirjoittamiseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s